Mamman kanssa me treenaillaan agilityä ja tokoa. PK-puoli on hieman jäänyt taka-alalle, mutta kyllä me välillä eksytään metsään jälkiä nuuskuttelemaan. Agility on kyllä ehdoton lempparini, sillä siinä saa juosta kovaa, kiipeillä ja hyppiä... Eli kaikkea missä minä olen tosi hyvä. Tuo mamma tuppaa vaan kovasti hidastelemaan ja välillä sitä joutuu ihan nipistämällä muistuttamaan liikkumisesta! Tokosta mamma tykkää kovasti, joten täytyy sitä sen iloksi välillä tehdä. Haaveena olisi vielä päästä kokeilemaan vesipelastusta, sillä tälläiselle vesipedolle sen luulisi olevan ihan omiaan... Mutta katsellaan nyt mitä keretään!